Pressmeddelanden
BB och Finlands förpliktelser
(Suomeksi alla.)
Finlandssvensk samling rf:
En indragning av Ekenäs BB skulle innebära ett brott mot Finlands internationella förpliktelser
Tjänstemannaförslaget om en indragning av Västra Nylands sjukhus förlossningsavdelning, Ekenäs BB, strider förutom mot grundlagens språkstadganden och språklagen även mot Finlands internationella förpliktelser gällande den svensktalande minoriteten. Förslaget som skall behandlas i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts styrelse den 12 oktober 2009 repekterar inte den svenskspråkiga befolkningens geografiska område och ignorerar minoritetens klart uttryckta bedömning av Ekenäs BB:s betydelse.
Indragningshotade Ekenäs BB verkar fullständigt på svenska såväl som på finska. Västra Nylands sjukvårdsområde som består av Raseborg (som grundades vid årsskiftet efter sammanslagning av Ekenäs, Karis och Pojo), Ingå och Hangö har en klar svenskspråkig majoritet. Av de kring 44000 invånarna har 61 procent svenska som modersmål. Tidigare Ekenäs stad hade över 80 procent svenskspråkiga, så även sjukhusets närmiljö är huvudsakligen svensk. Området är det enda inom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt (HNS) med en klar svenskspråkig majoritet. Många föderskor söker sig till Ekenäs BB från andra områden p.g.a. den språkligt och medicinskt högklassiga vården.
Dessutom förekommer diskussioner, fastän ett konkret förslag ännu inte föreligger, om en indragning av Borgå BB, den andra enheten inom HNS som upprätthåller en god språklig nivå. Borgå är visserligen en stad med finsk majoritet men andelen svenskspråkiga i regionen är betydande. Inom huvudstadsregionen, där de svenskspråkiga är många, men den procentuella andelen är liten, kan det vara möjligt att få en del av förlossningsvården på svenska i vissa fall, men den språkliga vårdkvaliteten är ytterst ojämn. Huvudstadsregionen har inga förlossningsenheter som klarar av att följa språklagen (423/2003) genom att se till att ”individens språkliga rättigheter förverkligas utan att han eller hon särskilt behöver begära det” (2 §).
Finland har förbundit sig att fr.o.m. den 1 mars 1998 följa Europarådets stadga om landsdels- eller minoritetsspråk och införlivat den i den nationella rättsordningen (förordning 149/1998). Normalt gäller stadgan inte officiella språk, men Finland har valt att tillämpa den på svenskan som ”ett officiellt språk som används mindre allmänt” (art. 3). Det är uppenbart att Finland åtminstone bör följa de grundläggande regler som gäller för andra minoritetsspråk för sitt svenska nationalspråk. Fördragsparterna förbinder sig att ”bygga sin politik, lagstiftning och praxis” på bland annat "respekt för det geografiska området för varje landsdels- eller minoritetsspråk för att trygga att gällande eller ny administrativ indelning inte utgör hinder mot främjande av ifrågavarande landsdels- eller minoritetsspråk” (art. 7.1b).
Motsvarande stadgande i den nya grundlagen (731/1999) lyder: ”När förvaltningen organiseras skall en indelning i sinsemellan förenliga områden eftersträvas så att den finsk- och svenskspråkiga befolkningens möjligheter att erhålla tjänster på det egna språket tillgodoses enligt lika grunder.” (122 §). Den gamla grundlagens krav på att ”minoriteterna med annat språk bliva möjligast små” vid nyreglering av förvaltningsområdens gränser (regeringsformens 50.3 §) var klart i överensstämmelse med territorialprincipen såsom den formulerats i Europarådets språkstadga och i Europarådets ramkonvention för skydd av nationella minoriteter (art. 16) och så som den allmänt uppfattas inom den minoritetsrättsliga litteraturen. Även den nya grundlagens krav på den administrativa indelningen bör tolkas i samklang med stadgans krav på respekt för minoritetens geografiska område.
Ett beslut om indragning av Ekenäs BB innebär att Finland underlåter att fullfölja sina folkrättsliga förpliktelser enligt språkstadgan. Det starkt svenskspråkiga Västra Nylands födslar införlivas i ett större finskdominerat område. Denna administrativa gränsförskjutning innebär en indragning av en enhet som uppfyller språklagens krav och en hänskjutning av föderskorna till enheter som inte uppfyller kraven. Den nya administrativa indelningen för födslar utgör således ett hinder mot främjande av det svenska språket. Ett visst antal svenskkunniga barnmorskor och läkare utspridda på flera enheter garanterar inte att svenskspråkiga föderskor kan tala och bli tilltalade på svenska på det sätt som samma personal koncentrerad till en och samma enhet placerad på en svenskspråkig ort.
Ifall en indragning av BB i Ekenäs genomförs riskeras i förlängningen hela sjukhusets framtid som högklassig producent av kostnadseffektiv specialsjukvård, vilket har en starkt negativ effekt för den svenskspråkiga sjukvården i Finland. Därmed förloras ytterligare en plats där den svenskspråkiga vårdterminologin används genomgående och vårdstuderande har en möjlighet till en naturlig inlärning av en svenskspråkig vårdkultur.
Språkstadgan är ett juridiskt bindande fördrag som införlivats i den nationella rättsordningen. Förvaltningsdomstolarna i Finland kan tillämpa språkstadgans bestämmelser, men någon internationell domstol med jurisdiktion att handha klagomål finns inte. De internationella sanktionerna är i första hand av politisk karaktär.
Språkstadgans system är baserat på periodiska rapporter som en internationell expertkommitté granskar. Kommittén rapporterar vidare till Europarådets ministerkommitté som avger kortfattade rekommendationer. Då Finlands senaste rapport granskades 2007 lyfte ministerkommittén för tredje gången fram behovet av att Finland ”satsar mera på att säkerställa tillgången till social- och hälsovårdstjänster på svenska”.
Såväl regionala organ som nationella svenskspråkiga organisationer har enstämmigt och entydligt motsatt sig en stängning av Ekenäs BB. Svenska Finlands folkting, som representerar Finlands svenskspråkiga befolkning, har klart tagit ställning för Ekenäs BB:s bevarande. En indragning vore ett absolut underkännande av minoritetens egen bedömning.
Kimito den 1 oktober 2009,
för Finlandssvensk samling rf:s styrelse, enligt uppdrag
Anna Ritamäki-Sjöstrand
Styrelsemedlem
Mera information:
Ordförande Juha Janhunen, Helsingfors, tel. 09-1912 3376, asiemajeure(a)yahoo.com
Vice ordförande Carl-Gustaf Aminoff, Borgå. tel. 019-584147
Styrelsemedlem Anna Ritamäki-Sjöstrand, Kimito, tel. 02-423146, 050-379 3146, anna.ritamaki(a)kolumbus.fi
Finlandssvensk samling ry:
Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen olisi rikkomus Suomen kansainvälisiä sitoumuksia vastaan
Virkamiestason ehdotus Länsi-Uudenmaan sairaalan Tammisaaressa sijaitsevan synnytysosaston lakkauttamisesta sotii perustuslain kielisäädöksiä ja kielilakia sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia vastaan. Kysymys on lakisääteisistä velvollisuuksista maan ruotsinkielistä vähemmistöä kohtaan. Ehdotus, jota Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee kokouksessaan 12. lokakuuta, ei ota huomioon ruotsinkielisen väestön alueellisia oikeuksia eikä kielivähemmistön selkeää kannanottoa Tammisaaren synnytysosaston puolesta.
Tammisaaren synnytysosaston palvelut toimivat täysin sekä ruotsin että suomen kielellä. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, joka käsittää vuodenvaihteessa perustetun Raaseporin (entisten Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien) sekä Inkoon ja Hangon alueet, on ruotsinkielinen väestö selvästi enemmistönä. Alueen 44.000 asukkaasta 61 prosenttia on ruotsinkielisiä. Entisen Tammisaaren kaupungin alueella ruotsinkielisiä on yli 80 prosenttia. Kyseessä on ainoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva selvästi ruotsinkielinen alue. Monet synnyttäjät hakeutuvat Tammisaareen myös muilta alueilta sekä kielellisistä syistä että osaston tarjoaman korkeatasoisen hoidon takia.
Keskustelussa on tuotu esiin uhka - vaikka konkreettista ehdotusta ei vielä ole tehty - myös Porvoon synnytysosaston lakkauttamisesta. Porvoossa on tosin nykyään suomenkielinen enemmistö, mutta ruotsinkielisten osuus on merkittävä. Porvoon synnytysosasto on sairaanhoitopiirin toinen hyvää ruotsinkielistä palvelua tarjonnut yksikkö. Pääkaupunkiseudulla, missä ruotsinkielisen väestön määrä on suuri mutta prosenttiosuus pieni, voi ruotsin kielellä synnyttää vain joissakin tapauksissa, ja palvelun taso on hyvin epätasainen. Niinpä pääkaupunkiseudulla ei olekaan yhtään synnytysyksikköä, joka kykenisi noudattamaan kielilakia (423/2003), jonka mukaan ”yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota” (2 §).
Suomi on sitoutunut 1.3.1998 alkaen noudattamaan Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaa peruskirjaa ja sisällyttänyt sen kansalliseen oikeusjärjestykseensä (asetus 149/1998). Peruskirja ei yleensä koske virallisia kieliä, mutta Suomi on sitoutunut soveltamaan sitä ruotsin kieleen, eli valinnut myös ”vähemmän käytetyn virallisen kielen” (art. 3). On ilmeistä, että Suomen tulisi soveltaa maassa virallisen kielen asemaa nauttivaan ruotsiin vähintäänkin samoja sääntöjä kun muihin vähemmistökieliin. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat rakentamaan politiikkansa, lainsäädäntönsä ja käytäntönsä mm. siten, että ”alueellisen kielen tai vähemmistökielen maantieteellistä aluetta kunnioitetaan sen varmistamiseksi, että olemassaolevat tai uudet hallinnolliset rajat eivät muodosta estettä kyseisen alueellisen kielen tai vähemmistökielen edistämiselle” (art. 7.1b).
Vastaava säädös uudessa perustuslaissa (731/1999) kuuluu näin: ”Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.” (122 §). Vanhan perustuslain vaatimus siitä, että hallintoalueiden rajoja uudistettaessa tulee pyrkiä siihen, että toiskieliset vähemmistöt tulevat niin pieniksi kuin mahdollista. (hallitusmuodon 50.3 §), oli vielä selvemmin sopusoinnussa sen alueellisen periaatteen kanssa, joka on määritelty Euroopan neuvoston kieliperuskirjassa ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa puiteyleissopimuksessa (art. 16) sekä yleisesti hyväksytty ihmisoikeuskirjallisuudessa. Myös uuden perustuslain hallinnollista jakoa koskeva säädös on tulkittava peruskirjan vaatimuksen mukaisesti: Kunnioittaa vähemmistökielen maantieteellistä aluetta.
Tammisaaren synnytysosaston lakkauttaminen merkitsisi sitä, että Suomi laiminlyö kansainvälisoikeudelliset velvollisuutensa, sillä lakkauttamisen vuoksi vahvasti ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan synnytykset siirrettäisiin isomman, pääosin suomenkielisen alueen hoidettavaksi. Tämä hallinnollinen rajanmuutos merkitsisi kielilain vaatimukset täyttävän yksikön lakkauttamista ja synnyttäjien ohjaamista kielilain vaatimuksia rikkoviin yksiköihin. Ehdotettu hallintouudistus muodostaisi siis esteen ruotsin kielen edistämiselle. Ruotsintaitoisten kätilöiden ja lääkärien hajasijoittaminen moneen suureen yksiköön ei takaisi samoja kielellisiä oikeuksia kuin samojen henkilöiden keskittäminen yhteen pienempään, ruotsinkielisellä alueella sijaitsevaan yksikköön.
Jos Tammisaaren synnytysosasto lakkautetaan, vaarannetaan samalla koko Länsi-Uudenmaan sairaalan asema korkeatasoisten ja kustannuksiltaan edullisten terveyspalvelujen tuottajana. Päätöksellä olisi huomattava kielteinen vaikutus koko maan ruotsinkielisille sairaanhoitopalveluille. Näin katoaisi taas yksi yksikkö, joka yleisesti käyttää ruotsinkielistä hoitoterminologiaa ja jossa alan opiskelijat voivat perehtyä ruotsinkieliseen hoitokulttuuriin.
Euroopan neuvoston kieliperuskirja on juridisesti sitova sopimus, joka on sisällytetty Suomen kansalliseen oikeusjärjestykseen. Peruskirjan määräyksiä voivat valvoa Suomen omat hallintotuomioistuimet. Kansainvälistä vähemmistötuomioistuinta ei kuitenkaan ole, ja kansainväliset sanktiot ovat luonteeltaan lähinnä poliittisia.
Kieliperuskirjan noudattamista seurataan kansainvälisen asiantuntijakomitean antamien tilanneraporttien perusteella, jotka puolestaan perustuvat valtion ja vähemmistöedustajien antamiin raportteihin. Komitea raportoi Euroopan neuvoston ministerikomitealle, joka antaa lyhyitä maankohtaisia suosituksia. Kun Suomea koskeva raportti viimeksi tarkistettiin vuonna 2007, kehotti ministerineuvosto kolmannen kerran Suomea toteuttamaan lisätoimia ”varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden”.
Sekä alueelliset että kansalliset ruotsinkieliset järjestöt ovat yksimielisesti ilmoittaneet vastustavansa Tammisaaren synnytysosaston sulkemishanketta. Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Folktinget, joka edustaa maan ruotsinkielistä väestöä, on selkeästi asettunut tukemaan Tammisaaren synnytysosaston säilyttämistä. Päätös osaston sulkemisesta merkitsisi sitä, että kielellinen enemmistö täysin kieltäytyisi ottamasta huomioon kielivähemmistön omaa mielipidettä.
Kemiössä 1.10.2009
Finlandssvensk Samling ry:n hallituksen toimeksiannosta
Anna Ritamäki-Sjöstrand
Hallituksen jäsen
Suomenkielinen käännös toteutettu yhteistyössä Juha Janhusen kanssa
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Juha Janhunen, Helsinki, tel. 09-1912 3376, asiemajeure(a)yahoo.com
Varapuheenjohtaja Carl-Gustaf Aminoff, Porvoo. puh. 019-584147
Hallituksen jäsen Anna Ritamäki-Sjöstrand, Kemiö, puh. 02-423146, 050 379 3146, anna.ritamaki(a)kolumbus.fi01.10.2009